Iida Haavisto oli 19-vuotias sotilasvirkamiehen tytär Kuortaneella, kun häntä tuli kosimaan Vihtori Leppänen, kauppias Lapualta, leskimies ja kolmen pienen tytön isä. Hän oli Iidaa 19 vuotta vanhempi. Antti-isä hyväksyi kosinnan, ja niin alkoi Iidan elämä Tiistenjoella.

Koska Vihtorin siskon ja tyttären nimi oli myös Iida, oli helpompaa, että uutta vaimoa alettiin kutsua Sanniksi hänen toisen etunimensä mukaan. Sanni huomattiin käteväksi ja joutuisaksi. Hän sai luottamustehtäviä kansakoulun johtokunnassa ja kirkkoa suunnitelleessa rukoushuoneyhdistyksessä. Lisäksi hän aloitti oman toimintansa lähiseudun asukkaiden vaatteiden ompelijana ja kutojana, työllistäen muitakin toiminnallaan.

Vaikka Vihtori lieneekin aluksi hakenut itselleen riuskaa työntekijää ja lastensa kasvattajaa, rakkaus syttyi. Vihtori ja Sanni saivat 10 yhteistä lasta. Vihtori kuoli 1936, Sanni eli sen jälkeen omaa, lastensa ja lastenlastensa täyttämää elämää vielä 25 vuotta.

Ulla Welin on kirjoittanut mumminsa elämän tarinaksi, jossa maailma kulkee vuosisadan vaihteesta 1950-luvulle. Yhteiskunnan tapahtumat ovat taka-alalla, mutta sodat, jossa Sannin pojatkin taistelivat, toivat jälkensä Sannin perheen elämään, toiveisiin ja tapahtumiin. Kertomus seurailee tositapahtumia, surun syvimmistä alhoista ilon kirkkaimpiin hetkiin.