Virolahti oli ennen sotia rauhallinen rannikkopitäjä, kaukana rajasta ja maailman melskeistä. Talvisota 1939-40 muutti kuitenkin kaiken. Suomen rintamien vetäytyessä ja Suomenlahden saadessa vankan jääpeitteen sota saapui myös Virolahdelle. Kuntalaiset joutuivat ensimmäisen kerran kokemaan evakkoretken vaivoja.

Moskovan rauha 1940 lohkaisi palan pitäjää Neuvostoliiton hallintaan. Niinpä jatkosodan alussa kesällä 1941 koettiin Virolahdellakin rajan kirot. Neuvostotykistö lisäsi koulupoikien sirpalekokoelmia tulittamalla rajan läheisyydessä olevia kyliä. Siviiliväestökään ei ollut rajalla turvassa.

Jatkosodan rintamien siirryttyä kauas itään saatiin taas elää muutama vuosi rauhassa. Sota oli kuitenkin alituiseen läsnä ja varsinkin laivaston alukset liikkuivat Virolahden rannoilla.

Kesällä 1944 toistuivat talvisodan lopun tapahtumat ja evakkomatka oli taas edessä. Rauha sinetöi sitten lopullisesti nykyisen rajan ja Virolahti menetti osan alueestaan vieraalle valloittajalle.

SIRPALEITA SODASTA sisältää kaksi Virolahden sotaan liittyvää artikkelia. Toinen niistä tarkastelee koko sota-aikaa koulupojan silmin. Toinen taas kertoo erään pataljoonan vaiheista talvisodan lopussa Pitkäpaaden saaristossa.

Sotien jälkeen Virolahdelle saapui Laatokan Karjalasta uusi pappi, Lauri Leikkonen. Rovasti Leikkonen oli tuottelias kirjailija, joka kuvasi myös sotaa monissa kirjoituksissaan. Kirjan kolmas artikkeli luonnehtii Lauri Leikkosta sotilaana hänen julkaisujensa pohjalta.

SIRPALEITA SODASTA on kolmen pienen sirpaleen lisäys maamme vaikeiden aikojen historiaan. Se kertoo kolmesta eri näkökulmasta Virolahden ja virolahtelaisten vaiheista sotiemme aikana.